Aamulla armotonta pakkausta kolon pihalla ja liikkeelle pääsimme klo 11.04. Matka Helsinkiin sujui melko joutuisasti. Vuosaaressa hetken aikaa odoteltuamme pääsimme lastautumaan laivan kyytiin ja pääsimme etsimään ensimmäisen yön majapaikkaamme. Illan ohjelma koostui lähinnä syömisestä, saunomisesta ja yleisestä palloilusta laivan käytävillä. – Laura

Laivalla tuli käytyä saunassa ja tutustuttua uusiin ihmisiin ja kylmään poreammeeseen. – Niklas

Katsottiin taikuri Markon esitystä. Syötiin buffetissa itsemme ihan täyteen. Laiva heilui ja tärisi vähän väliä niin, että piti yrittää kävellä suoraan. – Anni

Ehdittiin pelaamaan ainakin paljon lautapelejä. Lounaan kokohohta oli jälkiruoka. Tuli naurettua myös paljon. – Jenna

Tiistaipäivä kului lähes kokonaan merellä. Laivamatkan aikana nautittiin laivan buffetin antimista, osallistuttiin laivalla järjestettyihin ohjelmiin (suunnistus, taikuriesitys, karaoke…) ja iltapäivällä pidettiin myös matkaseurueen oma ryhmäyttävä ohjelmanumero laivan tyhjässä ravintolassa. Vaikka suuri osa meistä jo entuudestaan tiesi ja tunsi toisensa, ehdittiin laivalla tutustua toisiimme paljon paremmin.

Myöhään illalla laivamme saapui satamaan Travemundessa, josta lähdimme vielä ajamaan kohti yöpaikkaamme eli Hampurin suomalaista merimieskirkkoa. Merimieskirkolla meille oli varattu kaksi salia, jonne levittäydyimme nukkumaan.

Ryhmäyttävä yhteisohjelma: etsi jokaiseen väittämään eri henkilö

Keskiviikkona herättiin Hampurin merimieskirkolta ja lähdimme bussilla kohti Belgiaa. Istuimme bussissa, jonka jälkeen istuimme lisää bussissa. Matka sujui kyllä rattoisasti, vaikka päivän siirtymä olikin pitkä. Illalla päästiin Bredeneen ja majoituimme paikallisten partiolaisten kololle. Illan kruunasi kävely rannalle, missä moni uskalsi kastautua alloissa Atlantin raikkaaseen veteen. Leirissä saatiin ekaa kertaa reissulla grilli kuumaksi ja iltaruokana kunnon grillimakkarat. – Timo

Ensimmäisenä pitkänä ajopäivänä ajoimme Saksan, Alankomaiden ja Belgian moottoriteitä noin 650 km Belgian rannikolle Bredeneen. Lounastauolla pystytettiin kenttäkeittiö ensimmäisen kerran huoltoaseman rekkaparkkiin. Päivän aikana ylitettiin kaksi valtakunnanrajaa ja tavaksi tulikin, että bussin etuosastasta kuulutetaan rajan ylitys ja kerrotaan tulomaasta joku hauska fakta.

Majoittumaan pääsimme paikallisen Noordland Scouts Bredene partiolippukunnan partiokololle. Kolon sisäilma ei aivan vastannut odotuksiamme, joten päätimme sittenkin suosiolla nukkua teltoissa kolon pihalla.

Illan ohjelmassa oli majoittumisen ja iltapalan lisäksi kävelyretki Atlantin rannoille kastautumaan ja simpukankuoria keräilemään.

Menossa uimaan Atlantin aaltoihin

Lautalla saimme ensikosketuksen Englantiin englantilaisen aamupalan muodossa. Aikuisten makuun aamupala oli ihan ok, mutta nuoremmille mausteinen makkara ja pavut eivät oiken uponneet. – Timo

Legokauppa oli TOSI kiva. Siellä sai kokeilla motskaria ja rakentaa legoja. Kauppaan oli myös rakennettu legoista Big Ben, joka näkyi molemmista kerroksista. – Ilmari ja Niko

Heti kun oltiin saatu syötyä niin rynnättiin VS ja Sephoraan, jotka tietysti olivat lempikauppojani. Käytiin vielä joissain muissa kaupoissa ja sitten oli jo aika lähteä. – Kaisla

Reissun ekasta aamupuurosta saatiin sellaiset karhun voimat, että jaksettiin lähteä tutustumaan Lontoon nähtävyyksiin. Päivän kohteina oli ensin Natural History Museum, jonka jälkeen suunnattiin joko katsastamaan Tower of London tai London Eye. Lounaaksi käytiin nauttimassa Fish and Chipsit. – Timo

Liikkuminen paikallisessa metro- ja junaverkostossa kuumotti aluksi, mutta hetken panikoinnin jälkeen verkostot alkoivatkin tulla tutuiksi (ainakin tietyt linjat). – Vicci

Sevenoaksin partiolaisten kanssa vietimme iltaa rattoisasti. Illan aloitimme vuolemalla kiehisiä, joista sitten tehtiin massiivinen nuotio ihan vain vaahtokarkkeja varten. Iltapalan jälkeen alkoi varsinainen iltanuotio. Paikallisten tyylissä pitää iltanuotiota oli menoa ja meninkiä. – Bea ja Nella

Perjantai oli toinen päivä Lontoossa. Samalla junayhteydellä kuljettiin aamulla taas Lontoon keskustaan tutustumaan päivän kohteisiin. Paluumatka Sevenoaksiin pysähtyi ratavian vuoksi lähes tunniksi, mutta pääsimme lopulta jatkamaan matkaa perille asti.

Illan vietimme yhdessä Sevenoaksin partiolaisten kanssa. Ensin osallistuimme heidän seikkailija-tarpojien partiokokoukseen, jossa ohjelmassa oli tulentekoa. Kokouksen aikana ehdimme myös jutella paljon kaikesta partiosta kouluun ja lempikarkkeihin. Kokouksen päätteeksi partiolupauksensa antoivat Timo ja yksi heidän uusista aikuisista. Paikalla olivat myös Sevenoaksin sudenpennut, joilla oli kanssamme kolon pihalla yhden yön telttaretki. Iltapalan jälkeen meillä oli sudenpentujen kanssa yhteinen iltanuotio, jossa esitimme ja vedimme toisillemme nuotiolauluja, laululeikkejä, huutoja ja me myös perinteisen näytelmämme Elinan surman (englanniksi improvisoiden).

Nähtävyyksiä Lontoon keskustassa

Yhteinen iltanuotio perjantai-iltana

Vaakkujen edustus ja Sevenoaksin sudenpennut yhteiskuvassa

Walesiin saavuttua päädyimme kiertotielle, joka kulki korkealla vuorilla, koska moottoritie oli poikki tietyön vuoksi. Loppumatkan tiet oli jo aika kapeita ja perillä ongelmaksi tuli bussin saaminen pienelle parkkipaikalle. Taitava kuskimme sai lopulta bussin venkslattua parkkiin. Yöpaikalle oli siitäkin vielä satoja metrejä. Yhteiset tavarat raahattiin vähän lähemmäksi, josta leiripaikan auto tuli niitä hakemaan. Omat tavarat piti kantaa koko matka ja korkeusvaihtelut pahensi sitä. Upeat maisemat perillä piristi kuitenkin loppuiltaa. – Aura

Lauantaiaamulla sanottiin heipat uusille partiokavereille Sevenoaksissa ja jatkettiin matkaa kohti Walesia. Matkan varrella tehtiin jälleen lounasta kenttäkeittiöllä huoltoaseman parkkipaikalla, täydennettiin ruokavarastoja ja eksyttiin reitiltä pahemman kerran moottoritiellä olleiden tietöiden vuoksi.

Määränpäämme ja matkamme toinen pääkohde oli Brecon Beaconin kansallispuisto Etelä-Walesissa ja siellä eräs leirintäalue kansallispuiston vuorten keskellä. Leiripaikan saavuttaminen ei ollut aivan helppoa, mutta sijainti ja maisemat olivat upeat.

Leiripaikan lähettyvillä oli sattumalta leiriytynyt joukko samoajia CRAI Scouts alueelta Cardiffin lähistöltä, joiden iltanuotiolle meistä vähiten väsyneet lähtivät vielä loppuillaksi. Opimme paljon elämästä Walesissä sekä walesiläisestä partiotoiminnasta. He olivat myös paikalla vaeltamassa kansallispuiston upeita vuoristoreittejä osana walesiläistä Duke of Edinburgh’s haastetta.

Kiertotiellä (eksyksissä) Walesin vuoristoteillä

Aamu kansallispuiston vuorilla alkoi rauhallisesti eli saimme nukkua hieman pidempään. Edellisenä iltana olimme saaneet paikallisilta partiolaisilta vinkkejä alueen retistöistä, joiden perusteella päätimme luopua vaikeimmasta huiputuksesta ja tehdä kaikki yhdessä saman haikin. – Oliver

Kävelimme aluksi hiekkatietä pitkin vuorten rinteellä. Matkalla näimme mm. lampaita sekä muita retkeilijöitä. Kipusimme vuoren huipulle ja pidimme välillä taukoja. Joka puolella oli upeita maisemia ja paljon nähtävää. Huipulla oli erittäin tuulista, mutta se oli virkistävää. Otimme yhteiskuvia ja juttelimme muille retkeilijöille. Huipun jälkeen alaspäin tullessamme kokkailimme trangioilla ruokaa. – Onni ja Lauri

Sunnuntai oli paljon odotettu vaelluspäivä kansallispuiston upeissa maisemissa. Päivähaikkimme oli noin 9 km rengasreitti, jonka korkein kohta oli Pant-y-Creigau -huippu noin 560 m merenpinnan yläpuolella. Maisemat reitillä olivat mahtavat ja reitti sopivan haastava. Tämän jutun kansikuva on muuten juuri tuolta huipulta.

Reitin varrella kohdattiin monia muita retkeilijöitä, joiden kanssa vaihdettiin kuulumisia. Muutaman kanadalaisen ryhmä kertoi olevansa vaeltamassa satoja kilometrejä koko Walesin halki etelästä pohjoiseen.

Osalla oli vielä haikin jälkeen ylimääräistä energiaa, joten he lähtivät vielä kipuamaan leiripaikkamme vieressä ollelle vuorenhuipulle. Illalla oli kenttäkeittiömme grilli kuumana ja tarjolla lippukuntamme perinneherkkuja eli nasuleipiä sekä muita grillliruokia.

Korkeyskäyrät juuri ennen huippua eivät juuri naurattaneet, paitsi ehkä jälkikäteen

Piti ennen kymmentä pakata teltat ja tavarat sateensuojaan. Kuljettajan viikkolepo päättyi vasta klo 15, joten aikaa piti kuluttaa sateensuojassa. Kun sade aina välillä laantui, saimme kannettua tavaroita bussille ja syötyä lounasta. – Nimetön kirjoitus

Lähettii illal majottumisen jälkee kohti Three Cliffs Bayta. Peril käveltii vähän matkaa semmoseen isoon rantaan jota ympäröi korkeet kalliot ja yhes suunnas oli sellasen vanhan linnan rauniot. Maisemat joka suuntaan oli tosi hienot! Mun porukka lähti kiipee niil kallioille, ja päästiinki aika nopeesti ylös. Ku tultiin takas bussille, oli jo pimeetä. – Salla

Maanantaina oli aika jättää kansallispuiston maisemat. Ennen lähtöä oli tarkoitus käydä vaeltelemassa lisää, mutta rankka sade pakotti jäämään leiriin. Liikkeelle päästiin vasta kolmelta, kun lauantain suunnistusvaikeuksien vuoksi kuljettajan viikkolepo loppui suunniteltua myöhemmin.

Alkuillasta saavuimme Cardiffin lähistöllä olevaan Miskinin kylään, jossa majoituimme seuraavat kaksi yötä 1st Miskin Mill Scout Group lippukunnan partiokylässä eli vanhan myllyn pihapiirissä.

Illaksi lähdimme bussilla tutustumaan Etelä-Walesin upeisiin rannikkomaisemiin, kohteenamme Three Cliffs Bay. Poukamassa kukin sai pienissä ryhmissä kierrellä ja ihmetellä mahtavia maisemia. Osa kävi poukamaa ympäröivillä kallioilla, osa vanhan linnan raunioilla ja osa kasteli varpaita hiekkarannan aalloissa.

Three Cliffs Bayn kallioita huiputtamassa

Aamupalan syötyämme lähdimme bussilla kohti St Fagans museota. Museossa oli ulkona seppien kojuja, vanhoja taloja ja pieniä vanhoja kauppoja. Museossa olimme pari tuntia, minkä jälkeen suuntasimme kohti Cardiffin keskustaa. – Nimetön kirjoitus

Cardiffissa kävelimme kaupungin läpi ravintolaan, jossa söimme pizzaa. Kun olimme syöneet menimme lähellä olevaan linnaan, jossa saatiin kierrellä. Linnan jälkeen menimme shoppailemaan ja sen jälkeen lähdimme takaisin leirintäalueelle. – Iisa S.

Lähdimme aamulla aikaisin ajamaan kohti Brysseliä. Aamupalaa söimme bussissa, minkä jälkeen suurin osa nukkui. Pysähdyimme huoltoasemalle kokkaamaan lounasta, jonka jälkeen jatkettiin kohti Doverin satamaa. Laivalla kävimme syömässä ja shoppailemassa. – Nelli

Lähdimme kaupungin sykkeeseen heti saavuttuamme illan majoitukseen. Äänihuulet olivat vaikka karaokea, mutta sellaista ei löytynyt, joten lähdimme mocktaileille läheiselle terassille sekä hakemaan ranskalaiset kaupungin parhaasta mestasta eli Moision Anterosta (Maison Antoine). – Bea ja Nella

Aamulla lähettii Euroopan parlamenttii. Siel meiät vastaanotti Mauri Pekkaristen erityisavustaja Laura. Saatii sellaset vierailijakortit ja mentiin turvatarkastuksen läpi. Laura kerto omast työstään ja ylipäätää parlamentin toimminast. Ehkä hienoin paikka oli se ite täysistuntosali, jossa oli itseasias joku kokous käynnissä. Mun mielest oli tosi hieno tutustumiskierros ja moni koulus opetettu asia konkretisoitu! – Salla

Iltapäivän kaupunkikierroksen jälkeen nälkä alkoi jo kurnia, joten onneksi vuorossa oli illallinen. Alkupaloja nauttiessamme paikalle ilmaantui myös Michele. Pääruoaksi oli pari eri pastaa, lasagne ja risotto ainakin ja lisukkeena patonkia, nam! Ruoka maistui lähes kaikille mainiosti, mutta annos oli sen verran suuri että ähky tuli. Jälkkäriä kukaan ei varmaan ois ees jaksanut 🙂 – Aura

Torstaiaamuna meitä kävi tervehtimässä Brysselin Tuulihaukkojen väkeä, joiden kanssa juttelimme suomalaisten partiotoiminnasta ja elämästä yleensä Brysselissä. Aamupäivällä vierailimme Euroopan parlamentissa. Parlamenttia meille esitteli Brysselin Tuulihaukoissa partiota harrastava Laura, joka työskentelee parlamentissa edustaja Mauri Pekkarisen erityisavustajana.

Iltapäiväksi jatkettiin Brysselin vanhaan keskustaan kiertelemään, shoppailemaan, kahvittelemaan ja nähtävyyksiä katsomaan. Illalla juhlistimme matkan viimeisen pääkohteen päättymistä hienolla illallisella. Seuraamme liittyi myös isäntämme Michele pääsi paikalle meitä tervehtimään. Häneltä kuulimme lippukunnan toiminnasta ja Belgian partiotoiminnasta. Hän taas välitti terveisemme ja matkamme kuulumiset omaan lippukuntaansa. Illallisen jälkeen nuoret johtajat ottivat vastuun iltatoimista kun vuorostaan aikuiset pääsivät viettämään vapaailtaa.

Juuri menossa sisään Euroopan parlamenttiin

Lähdimme heti aamutoimien jälkeen ajamaan kohti Maastrichtia. Siellä söimme jäätelöt ja kiertelimme hetken kaupunkia. Kävelyn jälkeen matka jatkui kohti Saksaa.– Lauri

Huoltoaseman pihalla syötiin hernekeittoa, vaikka ei ollutkaan torstai. Bussissa viihdyimme korttipelien ja tietovisan äärellä. – Jenny

Oltiin melkein koko päivä bussissa ja kuunneltiin paljon musiikkia. Yhdellä laivalla mentiin Tanskaan ja lossilla vielä Ruotsiin. Lossin jälkeen suunnattiin Ikeaan syömään lihapullia. Vihdoin saavuttiin leirintäalueelle, joka oli tosi kiva paikka. Käytiin myös uimassa. Vesi oli paljon kylmempää mitä ajattelin että se olisi. Onneksi suihkusta tuli lämmintä vettä. – Anni ja Camilla

Lähdin suihkusta päästyäni kiertelemään muiden kanssa paikkaa ympäri. Mentiin ensin leikkipuistoon ja sieltä kuuntelemaan musiikkia ja tanssimaan ja laulamaan. Sitten lähdimme takaisin teltoille nukkumaan. – Kaisla

Viimeinen pitkä ajopäivä oli Lyypekistä Ruotsin Grännaan. Matkalla kuljettiin kahdella lautalla. Ruotsiin saavuttuamme pidimme lounastauon Ikeassa. Turussa oli käynnissä RuisRock, joten myös bussissa kuunneltiin festarihengessä Ruissin pääesiintyjien musiikkia!

Alkuillasta pääsimme perille leirintäalueelle, kasasimme teltat viimeistä kertaa ja laitoimme ruokaa. Illalla kävimme isolla porukalla uimassa, sitten peseytymässä ja loppuilta olikin vapaamuotoista oleskelua leirintäalueella. Rannassa soitti livebändi ja sitä kävi moni kuuntelemassa. Viereiseltä pellolta lähti lentoon myös kuumailmapalloja, joita moni kävi katsomassa.

Telttojen kasaamista viimeistä kertaa Grännassa

Laiva saapui Turun satamaan aikaisin maanantaiaamulla. Sikeästi nukutun laivayön jälkeen kipusimme autokannelle ja bussin kyytiin ja ajoimme satamasta kololle. Siellä reissaajia vastassa oli iso joukko perheenjäseniä. Ennen kotiin lähtöä bussin ruuma purettiin tavaroista, matkustamo siivottiin ja lopuksi tietysti sisaruspiirissä käytiin vielä läpi matkan huippuhetket ja päätettiin matka riemuisaan huutoon: ”Hyvää yötä Vaakun Vartijat, kiitos tästä matkasta, se oli kiva!”